Käytetyn auton osto
Käytetyn auton ostoon liittyy monta vanhentunutta myyttiä. Kysyimme asiantuntijoilta, miten autokaupan pelisäännöt ovat muuttuneet.
Hyödynnä laaja osto-opas ja tarkista myös vakuutuksen hinta ennen kuin ostat sinulle parhaiten sopivan käytetyn auton.
Käytettyjen autojen ostobuumi jatkuu
Joka neljänteen suomalaiseen kotitalouteen on suunnitelmissa ostaa auto vuoden 2021 tai 2022 aikana, ja näistä autoista vähintään puolet aiotaan ostaa käytettynä, selviää Ifin teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta.
Vuoden 2020 kesällä ja syksyllä nähty käytettyjen autojen buumi saattaa siis hyvinkin saada jatkoa koronapandemian hellittäessä.
Vaikka käytettyjen autojen kauppa on talven 2021 aikana osoittanut laantumisen merkkejä, patoutunutta kysyntää saattaa olla vielä paljonkin jäljellä, arvioi Ifin autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius.
Onko talouteesi tarkoitus ostaa tänä tai ensi vuonna auto?
Lähde: Ifin kyselytutkimus 2021. Talouden bruttotuloilla tarkoitetaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettuja tuloja.
Käytetyt tuontiautot uudistavat autokantaa
Suomessa ostetaan uusia autoja selkeästi vähemmän kuin muualla Länsi-Euroopassa, ja autokannan kehitys on jo jonkin aikaa vertautunut enemmän Etelä- ja Itä-Eurooppaan.
Toisaalta käytettyjä autoja on hyvin erilaisia, ja hinnat vaihtelevat muutamasta satasesta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Onko vaarana, että laadukkaammat käytetyt autot loppuvat Suomesta kokonaan?
"Sellaisiakin puheita on ollut. Käytettyjen autojen kauppa on vetänyt suhteellisen hyvin, kun taas uusautokanta on Suomessa kehittynyt aika verkkaan", kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.
Toisaalta käytettyjen autojen vilkas tuonti ulkomailta on toiminut varaventtiilinä sille, että autoliikkeissä on ainakin toistaiseksi riittänyt houkuttelevia kohteita uudehkoa käytettyä autoa etsivälle.
"Niin kauan kuin Saksassa ja Ruotsissa riittää hyviä käytettyjä autoja, niitä riittää meillekin", Roselius toteaa.
- Vuonna 2020 suomalaisen liikennekäytössä olevan henkilöauton keski-ikä oli 12,5 vuotta, kertoo Tilastokeskus.
- Vielä 1980-luvulla autot olivat Suomessa keskimäärin reilun 7 vuoden ikäisiä, ja 1990-luvun lopulta aina edellisen vuosikymmenen vaihteeseen saakka autojen keski-ikä pysytteli reilun 10 vuoden paikkeilla.
- EU:n alueella autot ovat keskimäärin 11,5-vuoden ikäisiä, kertovat Euroopan autonvalmistajien tilastot.
Suomen autokanta painottuu suhteellisen iäkkäisiin vuosimalleihin
Lähde: Tilastokeskuksen tilasto vuonna 2020 liikenteessä olleiden henkilöautojen käyttöönottovuosista.
Käytetyn auton osto liikkeestä vai yksityiseltä?
Uudempi valikoima, kuluttajansuoja ja helppous ovat etuja autoliikkeessä asioivalle. Vanhempaa käytettyä autoa etsivä saattaa silti edelleen löytää paremman tarjouksen toiselta yksityishenkilöltä.
Vuonna 2021 peräti 64 % vastaajista piti käytetyn auton ostoa autoliikkeestä houkuttelevimpana vaihtoehtona, kun taas yksityistä myyjää piti houkuttelevimpana enää 14 % vastaajista.
"Varmasti ihmiset mieluummin ostavat kaupasta kuin toiselta ihmiseltä, sillä se on yksinkertaisempaa ja helpompaa, ja siinä on kuluttajansuoja", Roselius kommentoi.
Kehäteiden varsien yksittäiset häkkiliikkeet ovat viime vuosina korvautuneet entistä ammattimaisemmin johdetuilla ketjuilla, jotka tekevät kauppaa maanlaajuisella verkostolla, nopealla varaston kierrolla ja isolla volyymillä.
"Ne pystyvät myös hinnoittelemaan autot nykyään hyvin kilpailukyisesti", Roselius toteaa.
Autoliikkeet ovat myös entistä aloitteellisempia siinä, miten ne houkuttelevat kuluttajia myymään niille nykyiset autonsa ja maksavat uudehkoista käytetyistä autoista aiempaa paremmin.
"Tämän autokaupan murroksen myötä kustannussäästö siitä, että lähtisi itse myymään nykyistä ja ostamaan uudempaa käytettyä autoa, ei ole enää niin merkittävä, että yhtä moni siihen lähtisi kuin takavuosina", Färkkilä pohtii.
Toisaalta murros koskettaa enemmän hintahaitarin yläpäätä. Muutaman tuhannen euron auto saattaa monissa tapauksissa edelleen olla järkevämpi hankkia autoaan netissä kaupittelevalta yksityishenkilöltä, ja tällöin myös tinkimisvaraa on yleensä enemmän.
Mistä olisi houkuttelevinta hankkia käytetty auto?
Lähde: Ifin kyselytutkimus 2021
Kalliimmat autot päätyvät enimmäkseen autoliikkeisiin
Yli 10 000 euron autot päätyvät pääsääntöisesti autoliikkeiden listoille, koska kuluttajan on niitä vaikea myydä itse, kommentoi Autotalli.comin liiketoimintapäällikkö Aleksi Alppi.
"Tämä johtuu usein rahoituksen järjestämisestä ja siitä, että kauppa on niin suuri, että se halutaan antaa ammattilaisten hoidettavaksi."
Autotalli.com on opittu Suomessa tuntemaan markkinapaikkana lähinnä juuri uudehkoille, autoliikkeiden myymille käytetyille autoille. Yksityisten myymiä autoja siellä on vain pari prosenttia, ja autojen mediaanivuosimalli asettuu vuoteen 2016.
”Valikoimasta löytyy käytettyjä autoja alkaen sadasta eurosta aina yli puolen miljoonan hintaisiin Lamborghineihin ja Ferrareihin”, tuotepäällikkö Janne Putkonen avaa.
Luksusautojen vuoksi käytettyjen autojen keskihinta kipuaa Autotalli.comissa 25 000 euroon saakka, mutta jos rajaudutaan alle 50 000 euron hintaluokkaan, keskihinta on reilu 20 000 euroa.
Auton vaihto mielessä? Laske vakuutuksen hinta jo etukäteen
-
Auton kustannukset etukäteen selvillä
Auton ostohinnan lisäksi kannattaa selvittää myös vakuutuskulut kuukausi- ja vuositasolla.
-
Rekisterinumero ja henkilötunnus riittävät
Hinta nyt myös sähköautojen vakuutuksille. Henkilötunnuksen avulla laskemme bonuksesi.
-
Maksat autovakuutuksestasi käytön mukaan
Ifissä myös vuositasolla arvioimasi ajokilometrit vaikuttavat vakuutuksen hintaan.
Käytetyn auton valinta auton iän ja oman budjetin mukaan
Käytetyn auton arvo laskee ensin nopeasti, mutta sitten lasku tasaantuu. Ostajan kannattaa määritellä itselleen jonkinlainen kipuraja sen suhteen, kuinka paljon hän on valmis maksamaan käytetystä autosta tai autosta ylipäätään. Auton ikää on sen jälkeen hyvä suhteuttaa omaan ostobudjettiin.
Omalla kohdallaan Peter Roselius on huomannut, että vuosien varrella hän on jostain syystä aina päätynyt ostamaan 3–4 vuotta vanhan auton.
"Ehkä siinä on ollut se ajatus, että koen auton arvon alentuneen sen verran, että koen tehneeni ikään kuin hyvän kaupan."
Yleisesti auton arvon on arvioitu laskevan ensimmäisten viiden vuoden aikana 10 % joka vuosi, ja sen jälkeen noin 7 % vuosivauhtia.
Data-analyytikkona muun muassa Autotalli.comissa työskentelevä Niina Matikainen on perehtynyt aiheeseen pro gradu -työssään.
”Sen perusteella auton arvo laskee eniten silloin, kun auto on lähes uusi. Ensimmäisen vuoden aikana auton arvosta tippuu noin 10 % tai enemmänkin, riippuen jonkin verran auton merkistä ja ajettujen kilometrien määrästä”, Matikainen kertoo.
Noin viiden vuoden kohdalla arvon alenemisen käyrä loivenee, mutta silloin auton arvo on jo saattanut puolittua siitä, mitä se oli ostohetkellä.
Esimerkiksi noin 20 000 euroa uutena maksaneen auton jälleenmyyntihinta voi olla enää puolet ostohinnasta viiden–kuuden vuoden normaalin käytön jälkeen, mutta sitten sen arvo saattaa alentua enää reilulla tuhannella eurolla vuodessa.
Arvon laskussa on myös paljon merkki- ja mallikohtaisia eroja, Roselius huomauttaa.
"Luotettavina pidetyissä automerkeissä arvo laskee vähemmän kuin sellaisten vieraampien merkkien kohdalla, joihin ei ole syntynyt yhtä vahvaa luotettavuuden mielikuvaa."
Aktiiviset turvalaitteet ovat yleistyneet vasta viime vuosien aikana
Miten uusi käytetyn auton sitten kannattaisi olla turvallisuuden näkökulmasta? Perussääntönä voidaan pitää sitä, että mitä uudempi auto, sen turvallisempi se on.
Autojen turvallisuus on parantunut jatkuvasti, mutta kehityksessä voidaan nähdä myös tiettyjä vedenjakajia. 1990-luvun lopulla pakollisiksi varusteiksi tulivat lukkiutumattomat jarrut sekä ajonestolaitteet, jotka oleellisesti vähensivät autovarkauksia.
90-luvun autoja liikkuu edelleen melko huomattava määrä Suomen teillä, ja hinnaltaan ne ovat toki hyvinkin edullisia. Kesäauton ostajankin kannattaa silti ottaa huomioon, että 2000-luvun alussa autojen kolariturvallisuudessa tapahtui selkeää parantumista verrattuna 1990-luvun lopun autoihin.
"Tuohon aikaan nähtiin kehityksessä nytkähdys eteenpäin autojen rakenteessa ja turvatyynyjen kaltaisissa passiivisissa turvalaitteissa, joiden tavoite on vähentää henkilövahinkoja auton törmäyksen sattuessa", Färkkilä selittää.
Vastaavasti viimeisten viiden vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa aktiivisissa turvalaitteissa. Niissä kyse on siitä, että laite tai järjestelmä pyrkii ennaltaehkäisemään törmäyksen syntymisen.
"Uusissa autoissa alkaa olla jo todella kattavasti vaikkapa kaistavahteja, ennakoivia jarrutusjärjestelmiä sekä vaikka jalankulkijan tunnistusta", Färkkilä kertoo.
Perinteisesti tällainen viimeisin huipputekniikka tulee ensin kalleimpiin autoihin, joista se valuu hiljalleen edullisempiin. Aktiivisia turvalaitteita alkaa siis löytyä hyvin varustelluista vuoden 2015 malleista, mutta vielä todennäköisemmin niitä esiintyy missä tahansa vuoden tai parin ikäisessä autossa.
"Nykyisissä pikkuautoissa saattaa olla jo enemmän tällaista tekniikkaa kuin mitä viisi vuotta vanhassa lippulaivamallissa, tai ainakin se on pidemmälle kehittynyttä. Vauhti, jolla uusi tekniikkaa siirtyy luksusautoista arkikotteroihin, on koko ajan lyhentynyt", Roselius kertoo.
Suhteuta hintaa huoltokustannuksiin ja huomioi auton kulutus
Onko sitten olemassa joitain sellaisia käytettyjä autoja, joissa olisi erityisen hyvä hinta-laatusuhde? Kyllä ja ei, sillä edullisen hinnan taustalla on lähes aina jokin rasite tai piilokustannus.
"Vanhoja luksusautoja, kuten BMW:n seiskasarjoja tai S-sarjan Mersuja, saattaa saada nykyisin törkyhalvalla, mutta usein se tarkoittaa, että pitää varautua kalliisiin korjaus- ja huoltokustannuksiin, tai autoa pitää osata itse fiksailla", Färkkilä pohtii.
Autoa ostaessa kannattaa siis varmistua myös siitä, että sitä on varaa ylläpitää. Luksusautojen huolto- ja muut ylläpitokustannukset saattavat olla moninkertaiset tavisautoihin verrattuna.
Miltä ilmeisemmin takavuosien luksusauto myös ryystää bensaa ahnaammin kuin hieman uudempi perusauto.
"Yleisesti ottaen mitä uudempi auto, sen vähemmän se kuluttaa, mutta sitten tulevat vielä nämä erilaiset hybridiautot, joissa kulutus on vielä olennaisesti pienempi kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa", Roselius vertaa.
Edelleen pitää kutinsa myös se perussääntö, että isommat autot ja moottorit kuluttavat enemmän kuin pienemmät.
"Moottoritekniikan kehittyminen on pienentänyt kulutusta, mutta sitä on kompensoinut se, että ajoneuvot ovat jatkuvasti isompia ja painavampia", Färkkilä huomauttaa.
2010-luvulla myytyjen uusien autojen mitatut päästöt eivät ole laskeneet enää samalla tavalla kuin aiemmin, sillä monet kuluttajat ovat suosineet painavia ja ison ilmanvastuksen kaupunkimaastureita.
"Sekin tiedetään yleisesti, että autojen paperilla ilmoitetut kulutuslukemat ja todellisen kulutuksen ero pääsi viime vuosikymmenellä leviämään, kun Euroopassa alettiin siirtyä autojen päästöpohjaiseen verotukseen", Färkkilä kertoo.
Heivaa myytit automaattivaihteista talvella ja pikkuautoista moottoritiellä
Yksi selkeä 2010-luvun trendi on ollut automaattivaihteiden ja nelivetojen lisääntyminen.
"Kun niiden osuus on uudemmissa autoissa koko ajan kasvanut, se on alkanut näkyä myös käytettyjen autojen markkinassa. Moni kuluttaja on ehtinyt tottua automaattivaihteisiin tai nelivetoon ja edellyttää niitä myös käytetyltä autolta", Färkkilä toteaa.
Automaattivaihteiden kohdalla puhutaan jo melko vakiintuneesta tekniikasta. Vanhat käsitykset siitä, että niillä ei pärjäsi talviajossa tai että ne kuluttaisivat enemmän, joutaisivat Roseliuksen mielestä jo historian romukoppaan.
"Nykypäivänä asia on päätynyt päälaelleen, eli automaattivaihteilla on itse asiassa helpompi ajaa talvella. Lisäksi niissä alkaa nykyään olla niin paljon vaihteita, tai ne toimivat jopa portaattomasti, jolloin vaihteet vaihtuvat niillä oikea-aikaisemmin kuin taitavallakaan kuskilla."
Toinen nykyteknologian koettelema myytti on Roseliuksen mukaan se, että moottoritiellä ajamista varten tulisi hankkia isompi auto.
"Joskus takavuosina kuplavolkkarin ja Volvon ero oli tässä suhteessa niin merkittävä, että vanhemmilla polvilla saattoi jäädä takaraivoon tämä argumentti isomman auton hankinnalle", Roselius kertoo.
Uudempien autojen kohdalla väite ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa, sillä myös pienemmät autot ovat entistä vakaampia, ja ne ovat perineet turvallisuutta lisäävää tekniikkaa siinä missä isommatkin mallit.
"Nykyään pienilläkin autoilla pärjää vallan hyvin kaikissa liikennetilanteissa ja -ympäristöissä", Roselius toteaa.
Autoa ostaessa kannattaa varmistua myös siitä, että sitä on varaa ylläpitää. Vakuutuksen hinnan voit laskea jo etukäteen verkossa.
Kun harkitset vanhempaa käytettyä autoa yksityiseltä myyjältä, arvioi kuntoa usealta kantilta
Viime kädessä vikoja autoon tuovat kulutus ja ajokilometrit, eikä niinkään auton ikä. Ajokilometrien lisäksi myyjältä kannattaa tiedustella, millaisessa käytössä auto on ollut ja miten sitä on säilytetty. Mikäli autoa on huollettu säännöllisesti, edes hurjasta mittarilukemasta ei välttämättä tarvitse huolestua.
Vikaantumisen näkökulmasta autot ovat suhtkoht viattomia noin 50 000 ajokilometriin saakka, mutta sen jälkeen niihin alkaa vähitellen tulla kulumisesta koituvia vikoja.
"Vanhemmista autoista puuttuu uudempia varusteita, mutta jos ajattelee auton kestävyyttä, niin kannattaa katsoa enemmän ajettuja kilometrejä kuin auton ikää", Roselius neuvoo.
Hieman vanhempi, mutta vähän ajettu auto saattaa olla hyvä ostos, mikäli myyjä ei ole ymmärtänyt huomioida ajokilometrejä auton hinnassa.
Mitä ajetumpi auto, sen enemmän vikoja, eikä Ifin tietojen mukaan ole myöskään mitään erityistä rajapyykkiä, jolloin vikojen lisääntyminen äkkiä kiihtyisi.
Autoihin kertyy ajokilometrejä vuodessa yleensä jotain 10 000 ja 20 000 kilometrin väliltä, joten 50 000 kilometrin rajapyykki ylitetään 3–5 vuodessa.
"Markkinoilla taas taikasana vaikuttaisi olevan 100 000 kilometriä, eli ihmiset etsivät sitä vähemmän ajettuja autoja. Kun se luku tulee täyteen, auto voi tuntua paljon ajetulta. Tämäkin raja on kuitenkin enemmän magiaa kuin tosiasia", Roselius sanoo.
Tyypillisiä kulutusosia autossa ovat renkaat, jarruosat, alustan nivelet, iskunvaimennus, polttimot, pyyhkimet, kytkimen osat sekä erilaiset suodattimet – ja näiden kestävyyden kannalta suurin merkitys on kuljettajalla.
"Lyhyt ja nopeatempoinen ajaminen on kuluttavampaa kuin tasainen maantieajo", toteaa Ifin tekninen asiantuntija Juha Tyrväinen.
Pitkiä ajoja kyntäneen auton osat eivät siis välttämättä ole huonommassa kunnossa kuin kaupunkiautolla, jonka ajomittari näyttää vähemmän. Tyrväisen mukaan autot ovat yleisesti ottaen muuttuneet aikojen saatossa kestävämmiksi, ja hyvin hoidettuna ne kulkevat pitkään ongelmitta.
"Taivasalla säilytettävä ajoneuvo joutuu enemmän sään armoille kuin autotallissa tai -katoksessa oleva", hän muistuttaa.
Ajan mittaan kumi- ja muoviosat alkavat heikentyä ensimmäisenä. Jos auto on ollut pitkiä aikoja seisonnassa, siitä voi aiheutua useita ongelmia, kuten renkaiden painumista tai akun vaurioitumista sekä kosteassa paikassa myös home- ja ruostevaurioita tai jarrujen jumiutumista.
Vanhempi hyvin huollettu auto voi olla varmempi sijoitus kuin uudempi huonosti ylläpidetty auto.
Koeajoon on konstinsa, mutta mielenrauhan saat kuntotarkastuksella
Erityisesti yksityisten välisessä autokaupassa eräs kriittinen paikka on siinä, kun myyjä ja ostaja sopivat tapaamisen auton koeajoa ja ulkoista tarkastelua varten. Tässä kohtaa ostajalla pitäisi olla tuntosarvet erityisen tarkkana, sillä myyjä on saattanut ilmoituksessa jättää kertomatta joistakin vioista tai kulumista.
Pelkkien valokuvien perusteella on mahdoton hahmottaa auton kuntoa, ja siksi tapaaminen kannattaa sopia paikkaan, jossa autoa pääsee koeajamaan sekä tutkimaan rauhassa.
"Ulkoisesti ajoneuvo on syytä tarkastaa aina puhtaana ja kuivana sekä hyvässä valaistuksessa. Auton tarkastelussa ja koeajossa olisi hyvä olla mukana myös toinen henkilö, sillä kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi", Tyrväinen neuvoo.
Kokeneemmankin kehäketun saattaa olla vaikea huomata kaikkia vikoja pelkän koeajon ja ulkoisen tarkastelun perusteella, sillä osa niistä voi olla piilossa auton alustassa tai syvällä konepellin kätköissä.
Siksi Tyrväinen ja Roselius suosittelevat auton käyttämistä kuntotarkastuksessa, jollaista tarjoavat esimerkiksi katsastusketjut hyvin edulliseen hintaan. Sadan euron kuntotarkastus on pieni kulu yllättäviin korjauskuluihin suhteutettuna.
"Kuntotarkastus olisi hyvä sisällyttää kauppaan, kun auton ostaa yksityiseltä. Jos taas auton ostaa kunnollisesta autokaupasta, sen pitäisi lähtökohtaisesti olla kunnossa", Roselius toteaa.
Jos autossa ilmenee kuntotarkastuksessa tai koeajaessa yllättäviä vikoja tai viitteitä kulumisesta, ne eivät välttämättä ole este auton ostolle. Ostajalle ne saattavat kuitenkin olla perusteltu syy tinkiä hintaa alaspäin jo pelkästään edessä häämöttävien korjauksien kattamiseksi.
Käytetyn auton ostajalla olisikin hyvä olla jonkinlainen peruskäsitys siitä, minkä osan vaihtamisesta voi koitua iso lasku ja mikä on puolestaan edullista vaihtaa tai korjata.
Yleisimmät viat ovat auton alustassa ja lähellä pyöriä, eli vika on nivelissä, jarruissa tai vaikka iskunvaimentimissa.
"Niiden korjaaminen ei kuitenkaan yleensä ole kovin kallista. Kun sen sijaan puhutaan moottorin tai voimansiirron vioista, niin ne ovat yleensä kalliita mutta toisaalta harvinaisempia. Esimerkiksi moottorin pitäisi periaatteessa kestää koko auton eliniän", Roselius vertaa.