Yli 100 000 kilometriäkin ajettu auto voi olla varsin kelvollinen ostos, kunhan sen huollot on tehty ajallaan huolto-ohjelman mukaisesti ja oikeassa laajuudessa. Vanhempi hyvin huollettu auto saattaa olla jopa varmempi sijoitus kuin uudempi huonosti ylläpidetty auto.
Huolto-ohjelmalla tarkoitetaan auton valmistajan suositusta siitä, kuinka usein ja missä laajuudessa auto tulisi huoltaa, ja autojen huoltoväli vaihtelee siis automalleittain ja -merkeittäin.
"Huoltoväli voi olla joko aikaan sidottu, kilometreihin sidottu tai sekä että. Joskus se voi olla myös auton omaan diagnostiikkaan perustuva, jolloin auto itse ilmoittaa huollon tarpeesta. Tällöin huoltoväli voi riippua siitä, miten autolla on ajettu. Jos ajat autoa kuluttavalla tavalla, väli voi olla lyhyempi", Färkkilä selittää.
Nykyisin huoltovälit vaihtelevat suunnilleen 15 000 ja 30 000 kilometrin välillä, ja pidemmissä väleissä auton diagnostiikka tyypillisesti kehottaa vaihtamaan öljyt viimeistään 25 000 kilometrin jälkeen.
Roseliuksen mukaan pidemmän huolto-ohjelman perusteella autoa ei kannata valita, sillä pidemmillä huoltoväleillä huollot ovat perusteellisempia ja siten myös kalliimpia.
"Auton ostajan näkökulmasta sillä ei myöskään ole niin isoa merkitystä, missä auto on huollettu, vaan tärkeintä on, että auto on ylipäätään huollettu. Asianmukaisia huoltoja tehdään nykyään muuallakin kuin merkkikorjaamoissa", Roselius sanoo.
Huolto-ohjelman noudattaminen ilmenee auton huoltokirjasta, joka on nykyään usein sähköisessä muodossa. Sen näkeminen on ostajan kannalta joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää käytettyä autoa ostaessa.
"Mikäli huoltokirjaa ei jostain syystä ole, tai myyjä ei sitä kykene esittämään, kehottaisin suhtautumaan kauppaan varauksella. Ostaja joutuu silloin ottamaan riskiä siinä, millaista huolta autosta on pidetty", Roselius varoittaa.