Hybridityö pandemian jälkimainingeissa – näin helpotat alaistesi työskentelyä
Miten on työntekijöidesi terveyden laita? If on tutkinut, miten pandemia on vaikuttanut suomalaisiin ja mitä sinä johtajana voit tehdä helpottaaksesi paluuta toimistolle.
"Ihmiset ovat järjestäneet elämänsä uudelleen"
Monet kokevat kotona työskentelyn vaikuttavan negatiivisesti omaan terveyteen
– Ihmiset ovat järjestäneet elämänsä uudelleen voidakseen työskennellä kotoa käsin. Kukaan ei kysynyt, haluavatko he tehdä niin. Niin oli vain tapahduttava, sanoo Pohjoismaissa Ifin yritysten henkilövakuutuksista vastaava tuotepäällikkö Eeva Renberg.
– Olemme tutkineet, mitä pandemia on yksilöiltä vaatinut. Mielestäni tutkimuksesta voi päätellä, että yritysten tulee olla joustavia ja ottaa huomioon yksilölliset tarpeet, kun ne suunnittelevat pandemian jälkeistä aikaa, jotta ne eivät pahenna jo valmiiksi tiukkaa tilannetta.
Tutkimus, johon Eeva viittaa, on Ifin teettämä pohjoismainen paneelitutkimus ”Health during the Pandemic”, johon vastasi yli 5 000 henkilöä. Siinä 42 prosenttia suomalaisista kertoo, että pandemiavuosi on vaikuttanut negatiivisesti heidän terveyteensä.
– Odotin monien voivan huonosti, mutta en näin monen. Se on todella huolestuttavaa.
”Paluu” tulee aiemmin kuin muutos
Ifin tutkimuksessa pandemian vaikutuksista nousi esiin kaksi haastetta: miten johtajat voivat antaa nopeasti apua sitä tarvitseville ja miten huolehditaan siitä, ettei paluu pakota ihmisiä epätoivottuun muutokseen.
– Puolitoista vuotta on pitkä aika ihmiselämässä. Se, mikä oli normaalia ennen pandemiaa, ei ole enää normaalia. Kun toimistolle paluu koittaa, se tulee olemaan suuri muutos. Ja on selvää, etteivät nuo muutokset tule olemaan kitkattomia, Eeva Renberg toteaa.
Tietoa tutkimuksesta
Ifin ”Health During the pandemic” -paneelitutkimuksen toteutti Syno International, ja siihen vastasi noin 5 000 henkilöä Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta.
Suunnilleen puolet vastaajista työskenteli kotona koronapandemian aikana. Tutkimukseen osallistuneet vastaajat jakautuivat tasaisesti sukupuolen, iän ja maantieteellisen sijainnin osalta.
- "Onko kotona työskentely vaikuttanut terveyteesi?"- kysymykseen 31 % suomalaisista vastasi, että kotona työskentely on vaikuttanut terveyteen negatiivisesti. Vastaavat luvut olivat 42 % Norjassa, 36 % Ruotsissa ja 47 % Tanskassa.
- 31 % suomalaisista ilmoitti painonsa nousseen. Norjassa 38 % vastasi painonsa nousseen, Ruotsissa 33 % ja Tanskassa 37 %.
- Samanaikaisesti 13 % ruotsalaisista ja tanskalaisista, 11 % norjalaisista ja 17 % suomalaisista vastasi, että he ovat ”paremmassa kunnossa kuin ennen pandemiaa”.
Henkisestä hyvinvoinnista huolen pitäminen on tärkeää
Kun useat kansainväliset suuryritykset viime keväänä ilmoittivat, että kaikkien tulisi palata kesälomien jälkeen toimistolle, syntyi vastalauseiden myrsky ja työntekijät uhkasivat irtisanoutua.
– Oli mielenkiintoista seurata näitä reaktioita. Uskon, että on tärkeää ottaa työntekijät tosissaan tässä asiassa, Eeva Renberg painottaa ja selittää, että on monia psykologisia näkökulmia, jotka tulee ottaa huomioon.
– On niitä, jotka kokevat etätyöskentelyn etuna ja ovat turhautuneita, kun toimistolle on pakko palata.
Mutta on myös niitä, jotka ovat huolissaan. Eräillä on perheenjäseniä riskiryhmissä, jonka vuoksi he ovat eläneet pitkään pelon kanssa.
– Nyt kupla puhkeaa yhtäkkiä. Uskon, että yritysten täytyy kouluttaa johtajansa vastaamaan näihin huoliin ennen kuin he pyytävät työntekijöitä palaamaan toimistolle.
Tee joustava suunnitelma
- Työntekijätutkimus on hyvä tapa kartoittaa, miten työntekijät voivat ja miltä tarpeet näyttävät fyysisten ja psyykkisten sairauksien osalta.
- Tarkista yrityksen vakuutukset ja ole yhteydessä vakuutusyhtiöön, jotta tiedät, miten yritys voi saada apua fyysisten tai psyykkisten sairauksien yhteydessä.
- Vältä dramaattisia muutoksia ja yritä luoda toimiva rytmi esimerkiksi fyysisille tapaamisille ja verkkokokouksiin.
- Ole selkeä: Kun ihmiset alkavat työskennellä osittain kotona ja osittain toimistolla, on tärkeää, että kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan. Muuten tilanteesta seuraa helposti stressiä.
- Monet ovat tehneet pidempiä työpäiviä pandemian aikana. Pidä huoli, että pitkäaikaiset odotukset siitä, miten paljon työntekijöiden tulisi ehtiä tehdä töitä, päätyvät kestävälle tasolle.
Näin näet yksilöt
- Pandemia on koskettanut ihmisiä eri tavoin. Osa on menettänyt läheisiä ja rakkaita. Osa voi paremmin kuin koskaan. Puhu työntekijöidenne kanssa siitä, miten juuri he voivat ja miten he haluavat työskennellä tulevaisuudessa.
- Puolitoista vuotta on pitkä aika. Kunnioita sitä, että ihmisten on ollut pakko muuttaa elämäänsä pandemian aikana.
- Ota huomioon, että työntekijöiden tekemien muutosten vuoksi heidän voi olla vaikea työskennellä kuten ennen pandemiaa.
- Huomioi työntekijöiden huolet, joita heillä voi olla palatessaan toimistolle. Kyse voi olla itse pandemiaan liittyvistä huolista tai yleisestä huolesta, joka liittyy muutoksiin ja uudelleenjärjestelyihin.
Tarkista vakuutukset
Eeva uskoo, että yksi yleinen ratkaisu tulee olemaan hybridimalli, jossa työntekijät ovat tietyt päivät toimistolla ja toiset etänä.
– Hybridityö tarjoaa pehmeän siirtymän ”uuden” ja ”vanhan” normaalin välillä. Kenties se on tilapäinen ratkaisu. Ehkä pysyvistä hybridimalleista tulee tavallisia.
Mihin toimiin olisi siis syytä tarttua ensimmäiseksi?
– Kannustan yrityksiä kartoittamaan tarpeet ja toiveet, ja käymään läpi resurssinsa. Ole yhteydessä vakuutusyhtiöön ja ota selvää, mitä apua on saatavissa nykyisillä vakuutuksilla. Jos on huolissaan työntekijöille muodostuvista terveysongelmista, on viisasta käydä vakuutusturva läpi vakuutusyhtiön kanssa. Se on erittäin tärkeää, jos aikoo siirtyä hybridimalliin, Eeva Renberg kertoo.