Päävalikko Siirry sisältöön

Eläinkolareita ennätysmäärä alkuvuonna – villisikatörmäyksiäkin sattuu

04.15.2025, 03.45

Eläinkolareita on tapahtunut alkuvuonna 2025 enemmän kuin tammi-maaliskuussa viimeiseen seitsemään vuoteen, kertovat Ifin vahinkotilastot. If muistuttaa pääsiäisliikenteeseen lähteviä, että eläinkolarit eivät ole vain pimeiden talvikuukausien vaara.

Villisikakolareiden määrä on Suomessa vielä pieni verrattuna Ruotsiin, jossa niitä on ongelmaksi asti.

Koronavuoden 2020 eläinkolarihuippujen jälkeen kolareiden määrä on tasaisesti vähentynyt. Nyt eläinkolarit näyttävät olevan taas kasvussa. Niitä on tapahtunut alkuvuonna enemmän kuin tammi-maaliskuussa viimeiseen seitsemään vuoteen. 

-    Leuto talvi mahdollisti eläinten helpon liikkumisen. Samalla liikennemäärät ja keskinopeudet ovat lumettomilla teillä olleet normaalitalvea korkeammat, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson vakuutusyhtiö Ifistä.

Perinteisesti eläinten kanssa on kolaroitu lähinnä syystalvella pimeään aikaan. Nyt peura- ja kauriskantojen nopea kasvu on tuonut toisen kolaripiikin keväälle.

-    Autoilijan tai motoristin ei kannata tuudittautua siihen, että eläimiä pitää varoa vain syyspimeällä. Eläimeen voi törmätä milloin vain, Johansson sanoo.

Eniten Suomessa kolaroidaan valkohäntäpeurojen, toiseksi eniten metsäkauriiden kanssa ja mukaan ovat tulleet myös villisikakolarit.

-    Koska peura- ja kauriskolarit ovat ohittaneet määrissä hirvikolarit, If on muuttanut kaskojensa hirvikolariturvan eläinkolariturvaksi, ja se korvaa törmäykset minkä tahansa eläimen kanssa karvoihin katsomatta, Johansson kertoo.

Villisikaan törmää Mäntsälässä 

Tilastokeskuksen mukaan villisikakolareita tapahtui viime vuonna 24 kappaletta. Kun sen suhteuttaa villisikojen arvioituun määrään, niin yksi tuhannesta suomalaisesta villisiasta kohtasi viime vuonna kohtalonsa liikenneonnettomuudessa. Törmäyksiä villisikoihin tapahtui viime vuonna eniten Mäntsälän, Heinolan ja Lappeenrannan seuduilla.

Villisikakolareiden määrä on Suomessa vielä pieni verrattuna Ruotsiin, jossa niitä on ongelmaksi asti.

-    Ruotsin villisikakanta on Suomeen verrattuna sata kertaa suurempi. Siellä tilastoitiin 2024 yli 10 000 villisikakolaria, eli suunnilleen saman verran kuin Suomessa tavallisia peura- ja kauriskolareita yhteensä, huomauttaa Johansson.

Eläinkolarien korjauskustannukset kasvaneet

Suomessa eläinkolarin kohdanneen auton korjaaminen entiselleen maksaa Ifille keskimäärin 3 700 euroa. Korjauskustannus on viiden vuoden takaiseen verrattuna kasvanut 20 prosenttia.

-    Törmättäessä peuraan tai kauriiseen auto vaurioituu etuosastaan, jossa usein sijaitsee kallista tekniikkaa, tutkia ja kameroita, Johansson selventää. 

Johansson antaa vielä tärkeän neuvon:

-    Jos törmäät villisikaan, on tärkeä tiedostaa, että loukkaantunut villisika voi olla hengenvaarallinen. Suhtaudu tilanteeseen samalla tavalla kuin olisit törmännyt suurpetoon – pysy autossa, älä lähde katsomaan eläintä tai yritä siirtää sitä, laita hätävilkut päälle, siirrä auto turvalliseen paikkaan, soita hätänumeroon 112 ja odota apua.

Mediayhteydet

Tavoitat Ifin viestinnän ma-pe klo 9-16.

Henna Nikkari, Head of Press

Henna Nikkari
Head of Press
Puhelin: 010 514 1245
Sähköposti: henna.nikkari@if.fi

Jos teet ilmoitusmyyntiä tai tarvitset Ifin logoa, lähetä sähköpostia osoitteeseen markkinointi@if.fi.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa