Kuinka hyvin Norjassa on valmistauduttu sään ääri-ilmiöiden uuteen normaaliin?

If julkaisi Norjassa sään ääri-ilmiöiden raportin jo kolmannen kerran yhdessä CICERO-ilmastotutkimuskeskuksen kanssa. Raportti perustuu kyselyyn siitä, miten Norjan kunnat edistyvät keskeisen tärkeässä työssään ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kattavan kyselyn kautta kunnat eri puolilla Norjaa vastasivat siihen, mitä he tekevät varautuakseen sään ääri-ilmiöihin sekä miten he ovat edistyneet tärkeässä työssään. Syksyllä 2023 Pohjoismaissa oli ennen raportin julkaisemista tapahtunut useita sään ääri-ilmiöitä, kuten Hans-myrsky, joka aiheutti paljon tuhoja Norjassa ja Ruotsissa.

If on Pohjoismaiden suurin vahinkovakuutusyhtiö, joten on vain luonnollista, että pyrimme kaikin keinoin vauhdittamaan yhteiskunnan työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Yhteiskuntamme on lopetettava samojen vahinkojen korjaaminen yhä uudelleen ja asetettava ennaltaehkäisevät toimet etusijalle. Ennaltaehkäisy on taloudellisesti paljon kannattavampaa, ja se voi pelastaa ihmishenkiä.

– Vakuutusyhtiönä pyrimme luonnollisesti pienentämään korvauskustannuksia, mikä hyödyttää sekä yksityis- että yritysasiakkaitamme. Tärkeintä on kuitenkin sen varmistaminen, että asiakkaamme ovat turvassa ja että he välttyvät tuhoisilta vahingoilta, toimitusjohtaja sanoo.

Sään ääri-ilmiöiden raportti perustuu kyselyyn, joka lähetetään Norjan kaikkiin 356 kuntaan. Tänä vuonna vastausprosentti oli ennätyskorkea, mikä kertoo siitä, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aiempaa korkeammalla kuntien tärkeysjärjestyksessä. Kun tuloksia kuitenkin verrataan vuoteen 2020, Norjan kunnat eivät ole juurikaan edistyneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Se on erityisen valitettavaa nyt, kun sään ääriolosuhteet jatkavat voimistumistaan ja yleistymistään.

– Norjan kunnat mainitsevat tälle sopeutumistyölle useita esteitä, ja If on esittänyt ne Norjan ilmasto- ja ympäristöministerille. Yleisiä ongelmia ovat sekä oikeanlaisen henkilöstön että taloudellisten resurssien puute. Samoin ongelmana on yleisesti heikko osastojen välinen yhteistyö Norjan kunnissa, kertoo raportin projektijohtaja Andreas Handeland.

– Hieman yllättävää oli kuntien mainitsema osaamisen puute. Kunnat mainitsivat, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä osaaminen on heikkoa kunnanvaltuustoissa ja paikallispoliitikkojen keskuudessa. Niillä ei myöskään ole riittävästi henkilöstöä, jolla on oikeanlaista osaamista, hän jatkaa.

Ifin raportin viesti Norjan ilmasto- ja ympäristöministerille ja yleisesti medialle on, että osaamista on lisättävä ja että sen lisääminen luo pohjan oikeille ennaltaehkäiseville toimille.